Mikä tekee työstä hyvää työtä ja hoivasta hyvää hoivaa? Vastauksia tähän voi etsiä moneltakin suunnalta, mutta jos Aristoteleelta kysytään, vastauksena ovat hyveet.
Hyveet ovat ne ominaisuudet, jotka tekevät meistä hyviä – sekä ylipäätään ihmisinä että missä tahansa roolissa ja tehtävässä satumme elämämme aikana toimimaan. Aina on olemassa jotkin kriteerit, joiden perusteella meidän voidaan sanoa olevan hyviä siinä, mitä olemme ja teemme. Näitä kriteerejä on vanhastaan sanottu hyveiksi.
Antiikin kreikkalaiset eivät hyveitä keksineet – ne ovat olleet olemassa niin kauan kuin ihmissuku on maata tallannut, mutta Aristoteles rakensi hyveiden ympärille sen verran toimivan eettisen järjestelmän, että hänen näkemyksensä ovat tänäkin päivänä hyve-etiikan valtavirtaa.
Aristoteleen ajatuksiin pohjaten lähdimme selvittämään aiemmin tänä vuonna Paloheinän yksikössä mitkä ovat hyvän hoivan kannalta keskeiset hyveet ja mitä niillä käytännössä tarkoitetaan.
Kuusi hyvettä
Hyveet ovat yksilön ominaisuuksia, mutta yhteisö on se, joka sanoo, mitkä ominaisuudet kelpaavat hyveiksi. Niinpä hyveitä pohdittiin yhdessä asukkaiden, omaisten ja työntekijöiden kesken ja ne laitettiin tärkeysjärjestykseen. Perusteellisten keskustelujen jälkeen hyvää hoivatyötä kuvaamaan valittiin kuusi hyvettä: asukaslähtöisyys, huumorintajuisuus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja yhteistyökykyisyys.
Ollakseen ylipäänsä olemassa hyveiden täytyy myös toimia käytännössä eli ne piti myös määritellä. Tätä varten työtä jatkettiin vielä pienryhmissä ja mietittiin mitä mikäkin hyve voisi käytännössä tarkoittaa.
Kysely hyveiden toteutumisesta toi upeat tulokset
Hyveiden määrittelyn jälkeen mitattiin asukkaille, omaisille ja työntekijöille suunnatulla kyselyllä, millä tasolla hyveet Paloheinässä toimivat. Asukkaat ja omaiset saivat kertoa, toteutuvatko valitut kuusi hyvettä määritelmineen Paloheinän arjessa aina, lähes aina, usein, joskus vai ei koskaan. Työntekijät ottivat omassa kyselyssään kantaa samoihin väitteisiin mutta keskittyivät vain omaan toimintaansa.
Kyselyt antoivat hyvin samanlaisen tuloksen. Työntekijöille tehdyn kyselyn mukaan kuuden hyveen 48 alakohdasta kaikki olivat hyveen tasolla eli toimivat aina tai lähes aina. Asukkaiden ja omaisten mukaan tällä tasolla toimittiin 44 tapauksessa 48:sta.
Mikä Paloheinässä yksikössä muuttui Hyveet hoidossa -prosessin myötä? Luultavasti ei juuri mikään. Prosessin tarkoitus ei ollut niinkään saada aikaan muutosta olemassa oleviin oloihin – kyselyjen tulokset osoittivat selkeästi, ettei muutokseen olisi ollut edes mitään erityistä tarvetta – vaan pikemminkin päinvastoin: hyveiden nimeämisen ja määrittelyn avulla voidaan vastedes varmistaa, että kaikki hyvän hoivan kannalta olennainen pysyy ennallaan ja hyvin toimivat asiat toimivat hyvin jatkossakin.
Jos hoivakodissa ei ole erikseen mietitty ja tiedostettu, mitkä tekijät kyseisessä talossa tekevät hoitotyöstä hyvää hoitotyötä, on aina olemassa vaara, että jotakin ensiarvoisen tärkeää pääsee jonkin sinänsä pienen ja viattoman muutoksen myötä häviämään. Kun hoitotyön hyveet on nimetty ja määritelty koko yhteisön voimin, on tullut varmistetuksi, ettei näin pääse käymään. Päiväkummun Paloheinän yksikön osalta tämä asia on kunnossa.
Kirjoittaja: Antti Kylliäinen
Antille elämäniloa tuottavat omat läheiset ihmiset pelkällä olemassaolollaan sekä se, että maailma näyttää hyveiden avulla muuttuvan pala palalta aina vain parempaan suuntaan
(Kuva: Mikael Ahlfors)
