Musiikilla on useissa tutkimuksissa havaittu olevan positiivinen vaikutus elämässämme, niin fyysisen kuin henkisenkin terveyden saralla. Aikaisemmassa blogissani käsittelin musiikin vaikutuksia jokapäiväisessä elämässämme. Tässä kirjoituksessa paneudun hieman musiikin mahdollisuuksiin hoitotyössä.
Viime vuosikymmenellä on tehty lukuisia tutkimuksia musiikin merkityksestä kivunhallinnassa osana lääkkeetöntä hoitoa. Tulokset osoittavat, että esimerkiksi leikkauksen jälkeisen kivun kokemisen voimakkuus väheni, joillakin jopa 30-40%, kipulääkitystä voitiin vähentää ja potilaat olivat paremmalla mielellä. Tarkkaa syytä siihen miksi näin on, ei vieläkään tiedetä, mutta parhaimmat tulokset saatiin, kun käytettiin potilaan omaa mielimusiikkia. Yksi vaikuttavista asioista oli se, että musiikki vei ajatukset pois kivusta. Musiikin kuuntelu myös rentoutti ja näin ollen myös unen laatu parani ja unihäiriöt vähenivät. Joissakin tutkimuksissa on musiikin kuuntelun todettu jopa nopeuttaneen toipumista. Itse muistan kuunnelleeni paljonkin musiikkia (lauluyhtyemusiikkia) kun toivuin kotona lonkkaleikkauksesta.
Musiikki ja muistisairaat
Suomessa on muistisairaita yli 200 000 ja lisää tulee kiihtyvällä tahdilla väestön ikääntyessä. Tällä vuosituhannella tehdyissä tutkimuksissa on havaittu monia musiikin aikaansaamia positiivisia vaikutuksia muistisairaan jokapäiväisessä elämässä. Musiikin on havaittu vähentävän muistisairaan ahdistusta, levottomuutta ja aggressiivista käytöstä. Musiikin kuuntelun on todettu tehostavan kognitiivista suoriutumista ja nostavan vireystilaa. Lisäksi musiikki aktivoi muistia ja muistoja, herättää tunteita ja toimii myös vuorovaikutuksen välineenä. Täysin puhumatonkin saattaa puhjeta laulamaan ja muistaa koko kappaleen laulun sanat. Elävällä musiikilla on todettu olevan suurempi vaikutus kuin esimerkiksi radiosta kuullulla. Laulettu musiikki vaikuttaisi tehoavan paremmin kuin instrumentaalimusiikki. Parhaat vaikutukset saadaan kuitenkin käyttämällä muistisairaan mielimusiikkia. ”Vääränlainen” musiikki saattaa aiheuttaa muistisairaassa levottomuutta ja ahdistusta. Näin voi toki olla terveilläkin ihmisillä…
Ja vaikka muistisairas ei muistaisi olleensa esimerkiksi konsertissa tai muussa yhteisessä musiikkihetkessä, niin siitä saattaa jäädä kiva tunnemuisti, että ”olipa kiva päivä” ja unikin voi tulla helpommin.
Olisikin todella tärkeää, että hoivayksiköissä olisi tietoa asukkaidensa mielimusiikista ja lempikappaleista. Hoitajat voisivat hyödyntää tietoa omassa työssään, vaikkapa hoivalaulun muodossa. Tutkimuksissa on todettu hoivalaulun käytön helpottavan ja sujuvoittavan haastavaksi koettuja hoitotilanteita. Omana esimerkkinä mainittakoon eräs asukas, joka oli välillä varsin levoton, mutta rauhoittui aina kun lauloin Hummani hei -kappaletta. Ja kun laulu loppui, levottomuus alkoi. Muilla kappaleilla ei ollut samaa vaikutusta. Hoitajat kertoivat havainneensa saman asian.
Mikään tieto asukkaan mielimusiikista/-kappaleista ei ole liian pieni. Se voi helpottaa arkea hoivakodissa suuresti. Nyt ei muuta kuin läppäri nenän eteen ja sähköposti viuhumaan!
” Anna sen soida, anna sen soida
Älä pysäytä musiikkii, älä koskaan pysäytä sitä” -Elastinen
Ja mä hoivamuusikkona pidän huolen, että torvet soi!
Teksti: Jyrki Myllylä
Jyrki on Hoitokoti Päiväkummun hoivamuusikko. Jyrkille tuo elämäniloa perhe, ystävät, työ, luonto, liikunta ja hiljaisuuden viljely.
